Vaarallinen Zizek

marraskuu 30, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Porthania P1 oli tänään täynnä. Kankaalle oli heijastettu pedofiilin näköisen miehen kuva. Yllä teksti “most dangerous philosopher in the west”. Mies saapui saliin ja puhui kaksi tuntia niitä näitä. Räkä lensi ja hiki virtasi.

Tapahtuman otsikko “mitä on olla kommunisti nykypäivänä” oli laajahko aihe. Tai ehkä niin suppea tai mahdoton lähestyttävä, että luennossa käsiteltiin neurotiedettä ja tieteen filosofiaa, dubain hassuja hotelleja, uusia teknologisia härpättimiä, luomurokaa, Starbucksia… Oli mukaan sotkettu myös commonsseja, kommunisteja, Kiinaa, äärioikeistoa, perustuloa jne..

Slavoj Žižek uskoo, että globaali demokraattinen kapitalismi, jonka viehätysvoimaan kommunismi sortui, tulee myös romuttumaan. Liberalistinen todellisuus ei olekaan vain halvempia banaaneja ja enemmän pornoa ja enemmän vapautta, vaan samaa riistoa erilaisilla painoarvoilla. Kiinalainen, venäläinen ja italialainen kapitalismi ovat erilaisia. Tässä ajassa populistinen äärioikeisto on ainut joka pystyy toimimaan. Retoriikkaa on lainattu vasemmistolta, sekä tietoisesti hämmennettu rotuennakkoluuloja.

Marx puhui kapitalismin itsetuhosta Grundrisse-teoksessaan, jossa puhuttiin myös general intellectissä. Se tarkoittaa yleistä älyä, kieltä, kokemuksia, kulttuuria.. Marxin mukaan GI on automaattisesti kollektiivista. Microsoft on saanut multimiljoonansa, ei sijoittamalla tehdastyöhön lisäarvon toivossa, vaan valtaamalla osan kollektiivisesta yleisestä älystä, eräästä commonista, ja valjastamalla sen lähes monopolimaiseen asemaan.

Toinen globaalin demokraattisen kapitalismin ristiriita on luonnollisesti ympäristö, josta ei nyt enempää.

Sitten hieman monimutkaisempaan filosofiseen pohdiskeluun. Oman vapaan tahdon illuusio, verrattuna reduktionistiseen totuuden etsimiseen. On jo onnistuttu tekemään tietokoneella kauko-ohjattava eläin, ja on vain ajan kysymys millon sama tehdään ihmiselle. Mielenkiintoisinta asiassa on, miltä ihmisestä tuntuu olla jonkun muun ohjaama omien aivojen kautta. Lääkkeillä voidaan manipuloida aivojen osia toimimaan määrätyllä tavalla, mutta voiko ihminen olla vapaa ylipäänsä? Tiede tulee löytämään aina pienempiä ja pienempiä osia, kunnes todetaan, että kaikki tapahtuu luonnonlakien avulla, ja se on vaarallista. Pitäisi mielummin pitää illuusio vapaasta tahdosta ja todellisuuden epätäydellisyydestä. Vertauskuvana Zizek käytti tietokonepeliä, jonka taustakuvaa (metsää tai taloa) ei ole ohjelmoitu, eikä sinne voi mennä kurkkaamaan. Se ei ole pelin kannalta olennaista.

Uudessa kapitalismissa emme Zizekin mukaan enää osta vain tuotetta, vaan puhtaan ideologian.  Esimerkiksi Starbucks-ketju kertoo myyvänsä luomua ja reilun kaupan kahvia, sekä lahjoittavansa kehitysmaihin osan tuotosta. Yritystoiminta on lähes antikapitalistista, mutta ei edistyksellistä. Me rikkaat ostamme hyvää omaatuntoa kahvikuppi kerrallaan, mutta epätasa-arvo ei vähene. Rikkaat pelastavat maailman, omansa..

Vasemmiston viime vuosikymmenien ainut taloudellinen uudistusidea, perustulo, ei saa Zizekiltä kannatusta. Kapitalismi laitetaan vain ajamaan sosialistista asiaa, ei vallankumousta. Se voisi olla yksi tapa säilyttää sosialidemokratia kapitalistisessa järjestelmässä, mutta johtaisi samaan “rikkaat pelastavat maailman”-ajatteluun.

Lopuksi Zizek puhui ideologioista ja unelmista. Kannattaisi mielummin käsitellä omia unelmia, ja hylätä vastustajien ajattelu tykkänään. Vihollisten kommunikointiin ei pidä vastata edes kieltävästi, sillä heti annetaan oikeutus väärälle retoriikalle. Me harjoitamme ideologioita koko ajan, mutta emme välttämättä usko niihin. Esimerkkinä edustuksellinen demokratia: harva siihen uskoo, mutta moni kuvittelee muiden siihen uskovan, ja siksi äänestää.  Asioiden, tai unelmien,  käsittely ja järkeistäminen olisi kannattavaa.

Maapallo tuhoutuu, 600 irtisanottiin.

marraskuu 2, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Lähes jokaisesta sanomalehdestä löytyy päivittäin kahdenlaisia keskenään ristiriitaisia uutisia. Toiset uutisoivat ilmastonmuutoksesta ja kulutuksen välttämättömästä vähentämisestä.  Toiset kertovat negatiivisena uutisena kulutuksen konkreettisesta vähenemisestä, tehtaan sulkemisen tai lomautusten muodossa. Viennin normalisoituessa tehdas kyllä laitetaan uudestaan toimimaan tai avataan tuotantokustannuksilta edullisemmassa maassa, mutta niin ei tarvitsisi olla. Joka tapauksessa kulutus konkreettisesti laskee ja sitä voivotellaan, samalla kun niin vaaditaan tapahtuvan.

Normalisoiuminen on ristiriidan ydin. Pitää olla kiitollinen, omituista kyllä, että tuotannon tehokkuus ei meidän kapitalistisessa järjestelmässä ole tätä korkeampi. Jos se olisi niin kriisitilanteessa köyhtyminen ja työttömyys olisivat vielä nopeammin kasvavia, ja inhimillinen kärsimys lisääntyisi. Olisi suurempi palkkatyövoiman ylitarjonta, tukien saajia olis valtavasti enemmän, paine yhteiskunnassa kasvaisi. Nämä asiat ovat mielestäni neutraaleja tai positiivisia, mutta mediassa niitä pidetään huonoina asioina. Ongelmallisia ne ovat vain talouskasvuun perustuvassa talousjärjestelmässä, ja juuri tästä valtamedioissa puhutaan tietoisesti tai tiedostamatta. Käsittääkseni nollakasvu tai miinuskasvu eivät ole mahdollisia kapitalistisen järjestelmämme rakenteen takia. Jo liian hidas kasvun nopeutuminen luo väistämättä kurjistumista. Syy tähän on se, että elämme jatkuvassa velassa.

Maapallon elinolot voivat tuhoutua liiallisen energian ja materiaalintuotannon ja kulutuksen takia. Tämä johtuu siitä, että siihen on ollut mahdollisuus ja on yhä edelleen. Toden näköisesti jokainen sivilisaatio ja yhteiskuntajärjestys olisi ajautunut samaan tilanteeseen. Maapallon koko on niin valtava, että sen rajallisuuden huomaa vasta viime hetkellä ennen tuhoa. Siksi en voi suoraan syyttää juuri tämän hetkistä järjestelmää. Sosialismi painisi samojen asioiden kanssa, kuten anarkiakin. Ajankohta voisi olla eri, ja ratkaisut voisivat olla joko brutaalimpia tai humaanimpia kuin nyt.

Tässä maailmanajassa ja yhteiskunnassa pitää puuttua konkreettiseen ongelmaan. Ongelma siis on energiankulutus ja kulutuksen välttämätön kasvu. Kasvusta ei pääse eroon kuin vaihtamalla järjestelmä arvostamaan maapalloa tärkeimpänä asiana. Tämä muutos pitäisi tehdä kollektiivisesti. Tällä hetkellä se ei vaikuta toteutuvan, vaan Kööpenhaminan neuvotteluissa tehdään konservatiiviset päätökset ja yhteiskunnat tulevat ne suurilta osin hyväksymään. Minä ja miljoonat muut eivät!

Ei pidä haikailla mennyttä toimivaa yhteiskuntaa, koska realiteetit ovat muuttuneet. Maailmalla on todisettavasti rajat, joita järjestelmä ei ota huomioon. Kapitalismista on päästävä eteenpäin, ei taakse päin.

Täällä prekariaatti, kuuleeko Lauri?

kesäkuu 19, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Lauri lyly haastaa prekariaatin edustajan keskusteluun.

Voin ilmoittautua yhdessä pirjo, 47, kanssa prekariaatin äänenkantajaksi. Pirjo toimii alihankittuna pienen kaupungin suuressa tehtaassa siivoajana, minä paskaduunista kieltäytyneenä bilettäjä Isossa Kaupungissa. Ensi viikolla myös laitoskeittäjä seppo ,25, tulee tuntemaan olonsa turvattomaksi ulkoistuksen takia. Potkuja ei tule, mutta tahdin tiukennuttua ja ruoan laadusta valittavien asiakkaiden takia ailahteleva mieli järkkyy.

Kansan Uutisten artikkelissa väitetään taas kerran virheellisesti, että pätkätyöläiset ovat  prekariaatti. Kyseinen disinformaatio näyttää olevan johdonmukaista kaikissa “valtamedioista” tulevissa viesteissä. Prekariaatti on todellisuudessa olonsa jatkuvasti taloudellisesti uhatuksi ja epävarmaksi tuntevien henilöiden joukko, jolla ei välttämättä muuta yhteistä olekaan. Meihin kuuluu miljoona viiva 2,5 miljoonaa suomalaista, ja joukko kasvaa jatkuvasti. Lyly toteaa oikein, että prekariaatin äänenkantajat ovat akateemisaia pätkötyöläisiä. Itse pidän tätä toisaalta hyvänä asiana,  koska prekaarikollegoilla sepolla ja pirkolla ei ole välttämättä tarpeeksi kattavaa taustatietoa ja argumentaatiotaitoa, muuhun kuin blogaamiseen.

SAK:n ja prekariaatin välillä on kuitenkin perustavanlaatuisia näkemyseroja. SAK lähtee siitä, että sosiaaliturva ja muu turva ansaitaan työn kautta. Prekariaatti lähtee siitä, että kaikille kuulu kansalaispalkka. Jos haluaa tehdä sen päälle työtä, niin siitä saa varsinaista palkkaa.

– En hyväksy myöskään paskaduuni-ajattelua. Kaikki työ on arvokasta. Jos työssä on vääriä elementtejä, se pitää muuttaa mielekkäämmäksi.

Virhe, VIRHE, VIRHE. Palkkatyö ja työ ovat eri asioita. Jos joku on niin idiootti, että maksaa minulle palkkaa vaikka juttelemisesta ja dokaamisesta (näitäkin ammatteja on), niin olen palkkatyössä ja Lylyn näkemyksen mukaan aktiivinen ja kelvollinen. Sensijaan tästä kirjoittamisesta kukaan ei maksa minulle palkkaa, vaikka moni muu surkeampikin tuhertelija saisikin palkkaa, olen siis passiivinen. Uutta työtä käsittelevässä kirjallisuudessa kerrotaan hyvin juurta jaksaen se, että työ ei ole enää välttämättä määrätyssä paikassa, määrättyyn aikaan, määrätyn henkilön, määrätyllä tavalla, määrättyä asiaa tuottavaa tekemistä.

Taistelun pitäisi olla yhteinen. Nähdäkseni on hetki, jolloin AY-liike palaa takaisin vasemmistolaiseksi liikkeeksi, tai jumahtaa taantumuksen monoliitiksi. Vasemmisto tulee porskuttamaan joka tapauksessa kohti kansalaispalkan suomaa varmuutta ja mahdollisuutta kieltäytyä 2000-luvun palkkaorjuudest.

Critical massturbation 12.5.2009

toukokuu 11, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Nyt kaikki työttömät pyörällä töihin!! 12.5.2009 on Pyörällä töihin -päivä. Tällä viikolla siis vietetään pyöräilyviikkoa.Hipheijjaa.

Helsingin kaupunki on jo vuonna 1996 tehnyt päätöksen kaksinkertaistaa pyöräilijöiden määrä. No ei se pyytämällä lisäänny. Nyt on kuitenkin uudet tuulet puhaltamassa. Kuten aikaisemmin mainitsin, Helsinkiin on saatu uusi “pyöräilyasiamies”. Tarkemmin sanottuna Marek Salermo on kaupunkisuunnitteluvirastossa liikennesuunnitteluosastolla korvannut jonkun vanhan patun, joka oli enemmän polkupyöräilyn esteenä kuin kehittäjänä. Toivotan onnellisia eläkepäiviä patulle, ja Marekille paljon vuosia edessä.

Huomenna kuitenkin voidaan taas osoittaa, että kaduillakin on turvallista ajaa, jos on poliisit auttamassa ja 300 pyöräilijää ympärillä. Lähtö on 16.45 vanhan linja-autoaseman pihalta, tai 17.00 Havis Amandalta. Itseasiassa autojen seassa on kuusi (6) kertaa turvallisempaa, kuin kevyenliikenteen väylällä, kertoi Salermo..

Lisää irtonaisia faktoja: Helsingissä on pyöräteitä 1200km, Kööpenhaminassa 360km. Kuten kaikki Köpiksessä käyneet tietävät, niin siellä voi ihan tosissaan kulkea pyörällä paikasta toiseen ilman töyssyjä, poukkoilevia jalankulkijoita ja hengenvaarallisia tilanteita autojen kanssa. Salermon ajatuksissa on tuoda vastaavaa polkupyöräily ideologiaa myös suomeen. Prosessit ovat hitaita, mutta hyvällä tuurilla jo tänä kesänä saamme nähdä tuloksia mm.” pyörätaskuista”, eli polkupyörien ryhmitysalueista liikennevalollisissa risteyksissä.

Tässä ei ole aivan se “tasku”, mutta muuten huomattavasti fiksumpaa liikennesuunnittelua, kuin vaikka tämän hetkinen mannerheimintien alkupätkä.  Ymmärtääkseni autot saavat ryhmittyä kuvan suojatien taakse pyöräkaistalle kääntyäkseen oikealle. Pyöräilijän huomaa varmemmin kuin tämänhetkisissä kuolleissa kulmissa.

Minne mennä EU-vaalien alla?

toukokuu 7, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Älä mene tänne, äläkä tänne. Molemmat on kauheaa kuraa ja ihmisten älykkyyden aliarviointia. Yksikin muotoilu vaalikoneessa on: “Suomen poliittiset johtajat ovat riittävän jämäköitä, kun asioista päätetään EU:ssa.” Siis mitä väliä sillä on. Nythän sinne valitaan uusia ihmisiä.

Sen sijaan täällä on paljon kaikkea hauskaa katseltavaa. Itse osuin pehmeästi Turkin ÖDP:n ja Ruotsin Piraattiliiton väliin.

Koitin tänään päästä myös tänne, kun näin ohi ajaessa mainoksen, jossa kerrottiin vapaaehtoisesta sisäänpääsymaksusta, mutta.. Eihän työttömällä ole keskellä viikkoa varaa laittaa tuollaisia summia vaatteiden säilytykseen, kun kaikki menee viinaan. Pakko todeta, että tuskin se politiikka minun tuellakaan olisi pelastunut..

Minneköhän tässä vaalihulinassa vielä tulee mentyä. No suomessa en aio äänestää, thats Europe dudes!

Helsingin tonttivuokrat: whats up?

huhtikuu 29, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Eilen 29.4.2009 oli mileneosoitus Helsingin tonttivuokrien nostoaikeita vastaan. Eipä auttanut.

img_9672

Tästä on kyse:

Yli puolet helsinkiläisistä elää vuokratontilla, joko omistusasunnossa, asumisoikeusasunnossa tai vuokralla. Tällä hetkellä vuorien korotuksia odottavat n. 50-60 vuotta sitten laaditut vuokrasopimukset, jotka ovat umpeutumassa 2010-2011. Kansalaisliike asiastaa vastaan lähti Herttoniemestä, jossa on erityisen paljon juuri putkiremontti-ikäisiä taloja. Yhdessä tonttivuokrat sekä putkiremontin kulut ajavat monet köyhät, omistusasuntonsa maksaneet, eläkeläiset pois kodeistaan. Tonttivuokra on suurin menoerä yhtiövastikkeessa.

Ymmärrettävä on, että vuokrat ovat jääneet hintatasosta aika paljon puolessa vuosisadassa. Uudet sopimukset tulevat kuitenkin olemaan kohtuuttomia. Pienen yksiön vastikkeeseen tulee lisämaksua n. 50 e/kk, ja esimerkiksi 80 m2 asuntoon jopa 150 e/kk. Korotukset olivat jo vuonna 2008 1200-1500%, ja lisää on tulossa.

img_9601

Helsingin tonttien laskennallinen hinta, jonka mukaan siis korotukset tullaan tekemään, on 2,5 kertaa suurempi kuin Tukholman vastaavien. Siellä on päädytty täysin erilaiseen ajattelumalliin asuntopolitiikassa. Tonttien hinnan tuottoprosentti on ollut vuodesta 1980 lähtien 4%. Se on erittäin hyvä tuotto pitkäaikaiselle riskittömälle sijoitukselle. Itse asiassa parempi kuin paras riskitön pitkäaikaissijoitus (katso Torvaldsin (RKP) puheenvuoro valtuuston kokouksessa). Uudet vuokratasot tullaan sitomaan myös indeksiin, joten monet jäävät tasosta väkisinkin jälkeen. Minkälaisista tuotoista sitten puhutaan: tällä hetkellä Helsinki saa vuokratuloja noin 72 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole kovin suuri, jos vertaa vaikka Helsingin suurten liikelaitosten voittoihin.

4% tuotto tulee jatkumaan Kokoomuksen, Demarien ja Vihreiden siunauksella. Haistakaa paska!

Kaupunginvaltuuston kokous 29.4.2009 (kohta 9 alkaa 245 minuutin kieppeillä)

Tässä vielä selvennys, miten valtuuston äänet näkyvät äänestystaulussa:

Rkp 5  Kok 26          Vihr. 21           SDP 16      Vas 7

Kok 26  KD 2    Kesk. 3  Vihr. 21       SDP 16     Vas 7

Kok 26         PS 4         Vihr. 21      SDP 16      SKP 1

http://tonttivuokrat.wordpress.com/

Silmiinpistävää kritiikkiä kapitalismista

huhtikuu 22, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Hesarin seuraava teemanumero tulee olemaan KAPITALISMI. Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli KAPITALISMI käräjillä. Mitä tästä aiemmin kirosanana pidetystä, nyt median lemmikiksi ottamasta, aiheesta pitäisi tajuta? Ainakin se mitä on raha, mitä on palkkatyö, miten tuotanto on muuttunut ja näiden suhde. Asioiden väliset suhteet tuntui olevan hukassa lähes kaikilta ohjelman keskustelijoilta.

vlcsnap-181727

Ajankohtaisen kakkosen teemailta oli ajoittain loistavaa, mutta suurelta osin kiusallista katsottavaa.

Keskustelussa tuli usein esille yleinen virhe: kapitalismia voidaan muuttaa inhimillisemmäksi. Kapitalismi ei ole mikään peruspäivähoito tai ihana perheyritys. Kapitalismin tarkoitus on ainoastaan tehdä rahaa rahalla. Monet keskustelijat, kuten myös toimittajat, puhalsivat pelin poikki tai sekoittivat keskustelua juuri sillä hetkellä kun oltaisiin päästy siihen kysymykseen: miksi kapitalismi? Toimittajilta se oli selvästi vahinko, mutta parilta älykkäältä keskustelijalta täysin tietoinen pakan sekoitus. Paljon puhuttiin myös lapsista, terveydenhuollosta, ohi kiitävistä kiinalaisista, vanhuksista, eettisestä kapitalismista, ihmisestä, ihmiskohtaloista, “pullan tuoksuisista perheleipomoista” ja niin edelleen. Kaikki tämä on tietoista tai epätietoista asioiden vääristelyä ja propagandaa. Kapitalismi ei perkele ole mitään eettistä tai yhteisvastuullista kirjastonhoitoa, vaan rahavuorten kasvattamista!!!

vlcsnap-102176

Yrjö kopra kertoi rehellisesti talouskasvun tarpeellisuuden syyksi muun muassa sen, ”että saadaan nuorille töitä”. Hän ihanassa vilpittömyydessään totesi siis sen, että töissä ei tarvitsisi käydä tähän tapaan jos lopettaisimme talouskasvun tavoittelun. Talouskasvuhan on keinotekoisesti synnytetty mekanismi, joka on suureksi osaksi inflaation ja velan avulla pystyssä pysyvä. Kun ihmiset pakotetaan talouskasvun nimissä tekemään töitä, tienaamaan rahaa ja ostamaan hieman omaa työpanostaan kalliimmalla juuri tekemänsä tuote, kasvaa nimen omaan vain pääomakasat. Inflaatio hidastaa tätä tuloerojen kasvua, mutta mahdollistaa työvoiman pysymisen jatkuvasti vain työvoimana, ja piilottaa tämän karun totuuden pakon sanelemaksi luonnonlaiksi.

vlcsnap-88382

Huolestuttavan perillä asioista on Risto E.J. Penttilä joka toteaa, että tällä kriisillä tulee olemaan suuri vaikutus tälle sukupolvelle, millainen suhde meillä on työhön. ”Työn, elämä, vapaa-ajan yhteensovittaminen”..Kuka tahansa, missä tahansa, milloin tahansa…Anybody?? Miksi ammattiyhdistysliike (jota ei onneksi oltu pyydetty korisemaan paikalle) ei voi olla yhtä perillä maailman menosta, kuin heidän arkkivihollisensa Elinkeinoelämän Keskusliitto?

vlcsnap-173868

Kalle Isokallio ja Esko Seppänen, vaikka olivatkin veden jakajan eri puolilla, olivat älyllisesti rehellisimmät keskustelijat. Isokallio ennustaa vakuuttavasti argumentoiden, että tämä lama ei tule korjaantumaan yhtään mihinkään, ja että kaikkien meidän pitää tehdä downshiftausta elämäntavassamme.

vlcsnap-176008

Seppänen toteaa “Yhteiskunnassa rahaa ei laske liikkeelle julkinen valta, vaan yksityinen pankkijärjestelmä. Pankit laskevat liikkeelle liikkeellä olevan rahan, luomalla uusia tuotteita, hyödykkeitä, haitakkeita, turhakkeita ja saastukkeita, ja tältä osin pankkijärjestelmän ongelmat ovat erikoistapaus yhteiskunnassa…..” Valitettavasti me olemme antaneet täyden valla tälle ongelmaliiselle erikoistapaukselle. Kimmo  Sasi tulee sotkemaan hyvän puheenvuoron hajanaisilla horinoillaan.  (Katso videon kohta 26:40—>)

vlcsnap-100298

Anna Kontula kiteytti hyvin sen, että tällä uskomattomalla talouskasvun ajalla jota ”meidän sukupolvi” on kokenut, on ollut lähinnä kielteisiä vaikutuksia medän arkitodellisuuteen. Kouluruokailu jäätelöpäivineen, tarvikemaksut kouluissa, terveydenhuolto ja niin edelleen.. Kapitalismin tarkoitus ei koskaan ole ollutkaan tuoda lisää hyvinvointia. MENIKÖ JAKELUUN?

Valta, eduskunta ja etujärjestöt

huhtikuu 7, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Suomen perustuslaki

3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Etujärjestöt, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto ja ammattiyhdistysliike kollektiivi ajavat jäsentensä etua. Vaikka ay-liike on alkuperältään ja vallaltaan lähellä niin kutsuttua vasemmistoa, on se kuitenkin tukkeena radikaaleille yhteiskunnan utopioille, muutoksille ja parannuksille.

Nyt oikeistobuumin aikana ay-liike tietysti ärähtelee ja murahtelee heti kun palkansaajien, eli hyvissä työsuhteissa olevien, etuja ollaan heikentämässä suhteessa pääoman omistajiin tai prekariaattiin (tässä tarkoitan prekariaattia laajassa merkityksessä elämän epävarmuutena). Ay-liikkeen vaatimus “keskustella” on niin läpinäkyvää vallassa roikkumista, että sitä ei aina meinaa huomata. Tämän takia poliittiset erimielisyydet eivä leimahda esille itse politiikan näyttämöllä, vaan suljetun ja vähemmän demokraattisen kolmikannan sisällä. Ulos tulee hykertelevä kassakaappisopimus, joka on aina hyväosaisten ja parempiosaisten konservatiivinen kompromissi.

En väitä etteikö tällä hetkellä ja näissä lähiaikaisissa päätöksissä tulos olisi ollut kaltaisteni mieleen, verrattuna hallituksen alkuperäisiin ehdotuksiin. Mutta kun valta-asetelmat kääntyvät, ja nehän vääjäämättä kääntyvät, toisinpäin, niin EK oikeuttaisi valtaansa juuri tämän hetkisillä etujärjestöjen valta-asetelmilla.

Se että vaaditaan nyt “keskustelua” ja valtaa etujärjestöille, tulee olemaan EK:lle ilmaista valtaa tulevaisuudessaa, ja siinä kilpailussa raha kyllä ratkaisee. Paluu perustuslailliseen vallanjakoon olisi tarpeellista. Muuten me emme ikinä näe kuka on susi ja missä vaatteissa.

Huomioitavaa on kuitenkin se, että kolmikanta ollut Suomelle selvästikkin erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu, verrattuna maihin joissa kolmikantaa ei ole ollut. Tämän hetkisessä globaalissa työn ja tuotannon muutoksessa pitäisi kuitenkin ottaa tarkasteluun se, minkälaisen yhteiskunnan etua järjestöissä ajetaan, ja mihin se tulee johtamaan?

Minä uskon, että taantumukseen.

Kriittinen pyöräretki 7.4.2009. Keskustelutilaisuuden antia.

huhtikuu 7, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali
Retki Havis Amandan patsaalta klo 17.

Jälleen on kevät koittanut ja kriittiset pyöräretket alkavat!

Retki starttaa Havis Amandan patsaalta klo 17.00 ja kiertää Kampin, Töölön, Rautatieaseman, Kallion ja Sörnäisten kautta Kruunuhakaan.

Kriittisen pyöräretken tarkoituksena on kulkea niillä tieosuuksilla Helsingissä, joilla pyöräilijät on jätetty autoilijoiden varjoon. Tulemalla mukaan osoitat, että olemme merkittävä joukko ihmisiä, emmekä vain satunnaisia harrastelijoita. Meillä on oikeus hyvin suunniteltuihin ja laadukkaisiin pyöräteihin ja on kohtuutonta, että kaupunkia suunnitellaan yksinomaan saastuttavien ja tilaa vievien yksityisautojen ehdoilla.

NYT JUURI SINUA TARVITAAN, TULE AJAMAAN HELSINGISTÄ PAREMPAA PYÖRÄILYKAUPUNKIA!

Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistaverkosto. Ainoastaan siten Helsinki voi saavuttaa tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräily. Suurin este laadukkaille pyöräilyolosuhteille on poliittisen tahdon puute. Pyöräilijät voidaan huomioida tasavertaisesti kaupunkisuunnittelussa, jos kaupunkilaiset vain tätä haluavat.

Vuoden 2009 kriittiset pyöräretket: 7.4, 12.5, 9.6, 14.7, 11.8, 22.9, 13.10
Special-retki Kontulaan 16.5.2009 (Fillarifestarin yhteydessä)

Järjestäjä Maan ystävät

Lisätietoja:
http://www.maanystavat.fi/liikenne

Kriittinen pyöräretki Töölössä 7.4.2009

Kriittinen pyöräretki Töölössä 7.4.2009

Retken jälkeen Eric Gilliland Washington DC:n pyöräilyunionista (Washington Area Bicyclist Association, WABA, www.waba.org) kertoi omia näkemyksiään ja kokemuksiaan kotikaupungistaan ja Hesingistä.

Waba perustettiin öljykriisin aikoihin 1972 ja sen toiminta on nykyään lobbausta, koulutusta, kaupunkisuunnittelua, pyöräilyyn rohkaisua, fun ridingiä jopa 10 000 osallistujalla jne. Washington on USA:n edistyksellisimpiä kaupunkeja julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen suunnittelussa. Noin 1% washingtonilaisista ajaa pyörällä, kun sama luku Helsingissä on 10%. Koko Yhdysvalloissa pyöräilijöitä on 0,5%..

Helsinki saikin paljon hehkutusta osakseen. Toivottavasti myös Ericille jäi paljon kerrotavaa kotiin.

Valitettavasti Jenkkilän meinigistä jäi aika karu kuva. Hyvä esimerkki oli 4 miljardia dollaria maksava 6 kaistainen highway ohitustie. Waba alkoi ajaa hyvää pyörätietä sen viereen, mutta sitä vastustettiin ympäristön tuhoutumiseen vedoten. Toisaalta DC:ssä on tullut/tuloillaan mahdollisuus ottaa pyörä mukaan maksutta bussiin, ratikkaan ja metroon. Well done! Väliinpitämättömät kehyskuntien työmatka-autoilijat kuulema tukkivat ja sotkevat pyöräilijöiden liikennöinnin. Aivankuten Helsingissäkin..

Eric siis on yksi palkkaa saavista pyörälobbareista kaupungissaan. Palkan hän ymärtääkseni saa wabalta, jolla oli muistaakseni 8 työntekijää. Nykyään myös Helsingissä on pyöräilyasiamies (tms.), joka on tosin kaupungin leivissä. Toivottavasti aktivistien ja byrokoneen välinen kommunikaatio tulee paranemaan.

Onnea Helsinki.

Kysely pyöräilystä Hämeentiellä

maaliskuu 24, 2009 kirjoittanut vapaaradikaali

Hämeentien toteutus on pyöräilyn kannalta surkea. Helsingin polkupyöräilijät tekee tutkimusta pyöräilykokemuksista.

Hämeentie-Pyörätie

Käy vastaamassa ja vaikuttamassa osaltasi kaupunkisuunnitteluun polkupyöräilyn osalta.